<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tuija Tiihonen kirjoittaa hyvin asiallisen arvostelun Narnia-elokuvasta Kotimaa-lehdessä. (Narnian lapset oppivat nöyryyttä ja rohkeutta. Kotimaa Kulttuuri , s.16. 22-12-2005)

 

Tiihonen

 kiinnittää huomion siihen , että Velho ja leijona –elokuva

 

 "sekä hyötyy että kärsii siitä, että loistavat Sormusten herra –elokuvat  tehtiin ennen sitä.

Hyöty näkyy teknisenä osaamisena: animoidut hahmot Aslan-leijonaa myöten näyttävät luontevilta – -Mutta selkeästi lapsille suunnattu Narnia-elokuva kärsii, jos sitä vertaa aikuisyleisön vaatimukset täyttävään Tolkien-trilogiaan."

 

Velho ja leijona -elokuva kertoo sadun uskollisesti [Lewisin kirjan mukaisesti]. Elokuvaan on lisätty alkukohtaus Lontoon pommittamisesta, mikä on lähtökohtana elokuvan tapahtumille [ja selittää myös sen historiallisen tilanteen, joka synnytti osaltaan Narnia-sarjan.]

 

Tiihosen mielestä Narnia-elokuvan vahvuus on näytteleminen. Lasten henkisen kasvun kuvaaminen onnistuu Tiihosen mukaan: "Huolenpito, uskollisuus, anteeksianto ja pelon voittaminen nousevat vähintään yhtä tärkeiksi kuin ulkoiset tapahtumat."

 

Elokuva ei alleviivaa kristillisiä teemoja. Voimme sanoa, että siinäkin se toimii Lewisin periaatteen mukaisesti: "Satu toimii omien lakiensa mukaisestia: hyvä voittaa, paha saa palkkansa ja sankarit oppivat nöyryyttä ja rohkeutta", kirjoittaa Tuija Tiihonen Kotimaa-lehdessä.