C.S. Lewis on kiinnittänyt erityistä huomiota atmosfäärin luomiseen, sillä hän piti sitä ehdottoman tärkeänä kirjan onnistumiselle. Maisemien ja sään vaihtuminen on tärkeä juonen käsittelyssä, tapahtumien yhdistämisessä ja taustana henkilökuvaukselle.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tapahtumapaikkana on meidän maailmankaikkeutemme lisäksi ihmeellinen metsä, josta voi päästä lukemattomiin universumeihin. Niistä kuvataan kuoleva maailma Charn ja aivan vasta luotu Narnian maailma, jossa seikkaillaan. Kaiken taustana on Aslanin maa.

Myös sää on hyvin tärkeä. Sitä käytetään juonen käsittelyssä (sade panee alkuun Narnian seikkailut), sen mainitseminen luo uskottavuutta tapahtuminen kuvaamiseen ja ihmisten reaktioihin. Lewisin maisemakuvaus on yksityiskohtaisen tarkkaa ja eloisaa. Hän kiinnittää huomiota taivaaseen, tähtiin, kuuhun, aurinkoon, pilviin sekä veden, kukkien, lintujen ja jopa pienten hyönteisten runsauteen tai puuttumiseen.

Vaihtuvia näkökulmia ja maisemia

Maisemat näytetään useista näkökulmista: joskus pöllön tai siivekkään hevosen selästä, useimmiten sammaleisissa metsissä ja kivikkoisissa erämaissa käveltäessä. Aavikon hiekka polttaa jalkojen alla. Luihin käypä viima puhaltaa pohjoisessa erämaassa.

Yksi Narnian vihollisista taikoo maan alla asuvat menninkäiset rakentamaan tunneleita Narnian valloittamiseksi. Tämän noidan luoma valtakunta on hiljainen ja synkkä, mutta menninkäisten oma maa hehkuva, värikäs ja eloisa. Skandinaavinen mytologia oli hyvin läheinen Lewisille poikavuosista asti, ja pohjoinen meri sekä ahnas tuhooja että inspiraation tuoja, koska sitä pidettiin tienä kuolemanjälkeiseen maailmaan. Narnia-kirjoissa meri on tärkeä sekä luonnon normaalina osana että yliluonnollisena ja vertauskuvallisena tekijänä.

”Taikurin sisarenpojassa” nähdään vilahdus 1900-luvun alun Englannin elämästä. Se on lapsen näkemys Lewisin oman lapsuuden ajoilta. On vain mainita makeisista, koulusta ja lasten vaatetuksesta. Muissa kirjoissa on nykyaikainen Englanti, mutta tällöinkin tulee esille vain joitakin pikkuseikkoja. Enemmän Englannin kulttuuria käsitellään vertauksissa, joissa kirjojen tapahtumia ja ääniä havainnollistetaan nykyajan elämän ilmiöiden avulla. On myös lukuisia viittauksia kirjallisuuteen, ja kirjojen henkilöt keskustelevat usein lukemistaan kirjoista. Koululaitoksesta Lewis antaa negatiivisen kuvan omien huonojen kokemustensa vuoksi.

Narnian maiden kulttuuri

Kuvitellun maailman kansojen luonne käy esille niiden arkkitehtuurista, kirjallisuudesta, pukeutumisesta ja kodeista. Lewis on kuvannut yksityiskohtaisen tarkasti muutamien olentojen asuntoja. Näillä satujen mailla on myös oma kirjallisuutensa ja musiikkinsa, ja ne heijastavat kunkin kansan olemusta. Erityisesti Lewis tuo esille kaunokirjallisuuden tärkeyden.  Tarinoiden kertominen on edustettuna, sen esittämistekniikkaakin käsitellään. Musiikki tulee myös esille, erilaisten soitinten ääniä kuvataan – ne luonnehtivat henkilöitä ja tunnelmia.

Lewis on luonut sadunomaisen version myös paratiisin puutarhasta. Se muistuttaa Raamatun paratiisia, mutta myös antiikin paratiisikuvauksia. Aslanin maa mainitaan kaikissa kirjoissa. Se on Aslanin ystävien mielessä, ja siitä nähdään silloin tällöin vilahduksia, ja se on viimeisen kirjan epilogin tapahtumapaikka. Koska Aslanin maa on sadunomainen kuva taivaasta, liittyy Lewis sen kuvauksessa raamatulliseen traditioon. Uskontoa konventionaalisessa mielessä mainitaan hyvin harvoin.