”Narnian maailmassa on lumoa, joka kestää sukupolvelta toiselle. Kirjat voivat näyttää naiveilta ja vanhanaikaisilta, mikäli niihin tarttuu tosikko aikuinen. Jos kuitenkin on sukeltanut Narnian maailmaan pienenä, tai avaa ne vanhempana mieli avoimena ja valmiina seikkailuun, niissä on nostalgista sadun hohtoa.”<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Näin kirjoittaa Elina Lappalainen Savon Sanomissa laajassa ja selkeässä artikkelissaan. ”Kentaurit ja joulupukki samassa sopassa. Ennen Narnia-elokuvan, pelien ja muun oheiskaman vyörymistä niskaan ennättää ottaa selvää mistä on kyse. Kirjoista.” Savon Sanomat S2  4.12.2005. Elina Lappalainen on käyttänyt lähteenä E. J. Kirkin kirjaa ”Narnia opas fantasiamaailmaan.” (Otava 2005) ja Narniassa-blogia. Hän on lukenut Narnia-kirjat lapsenakin.

 

Narnia-kirjoja verrataan yleensä Lewisin ystävän Tolkienin kirjoihin. Niin myös Lappalainen: ”Siinä missä Tolkien kehitti luomansa maailman laajaa historiaa ja haltiakieliä vuosikausia, Lewisin maailma on nopeasti kyhätty ja jopa heppoinen.”

 

Olen pitkälle samaa mieltä. Tolkienia harmitti se, että hän oli itse harvinaisen hidas kirjoittaja ja Jack Lewis  harvinaisen nopea. Lewis oli niin sanottu yhden kerran kirjoittaja. Hän pystyi tuottamaan valmista tekstiä heti ensimmäisellä kerralla, mikä on aika harvinaista. Hän teki muutaman korjauksen ja luki tekstin uudestaan. Jos se ei miellyttänyt, hän heitti sen paperikoriin.

 

En ole lukenut koskaan kirjojen suomennoksia, mutta alkukielellä ne ovat minusta erittäin hyvin kirjoitettuja. Kieli on selkeää ja kaunista. Runsaat yksityiskohdat tekevät kirjojen maailman eläväksi. Muistettakoon, että Lewis oli elänyt koko elämänsä kirjallisuuden parissa ja oli eräs viime vuosisadan lukeneimmista henkilöistä, joittenkin mielestä jopa lukenein. Hänen ei tarvinnut käyttää aikaa taustan tutkimiseen niin kuin useimpien muiden kirjailijoiden. Tuota sanaa ”heppoinen” en siis allekirjoita. Kannattaa muistaa, että Narnia-kirjat on kirjoitettu sellaisiksi, että lapset pystyvät niitä lukemaan.

 

Joulupukin ilmestyminen on hämmästyttänyt ja ärsyttänyt monia muitakin lukijoita. Ks tämän blogin kategoriasta ”Narnian henkilöt” kirjoitus ”Narnian joulupukki…eikö se ole vähän liikaa?” (17.12.2005).

 

En pystynyt kommentoimaan Elinan artikkelia heti tuoreeltaan, sillä olin silloin sairaana. Kiitos lehdestä, Elina. Edustava artikkeli!